tiistai 9. huhtikuuta 2019

Sendai 3/3

Hyvää iltaa! Tässä postauksessa jatkamme Sendain-reissun viimeisen päivän parissa! Kolmas päivä oli myös sateinen, mutta sehän ei tietenkään estänyt paikkojen tutkimista.

Yksi päivän kohteista oli Sendai Tōshōgūn (仙台東照宮) pyhättö, joka sijaitsee Tōshōgūn aseman tuntumassa, yhden aseman päässä Sendain asemalta Senzan-linjalla.








Aikamme pyhätöllä kierrettyämme käytiin yhdellä toisella pienemmällä pyhätöllä (josta ei valitettavasti ole kuvia), jonka jälkeen rupesi hiukomaan, joten päätettiin ihan kevyesti yakinikua käydä syömässä omnomnom!




Näytti hyvältä ja sitä se myös oli! :9

Lopuksi kierreltiin shoppailemassa ja hörppimässä Starbucks-kahvit kunnes hypättiin puoli kymmeneltä illalla Shinkanseniin. Tokiossa oltiin yhdentoista aikoihin, eli matka kesti noin puolitoista tuntia. Ei siis ollenkaan paha!

Tämä oli joku Cold brew hasselpähkinä mousse -kahvi. Oli hyvää omnomnom~ :9

Hayabusa 42 oli junamme

Kaiken kaikkiaan oli kyllä taas kerran ihan paras reissu, Sendaihin ja muualle Tōhokuun on päästävä uudestaan, on siellä niin paljon näkemistä ja kokemista! Tanabata matsuri on nähtävä uudelleen! Samoin kuin muitakin Tōhokun matsureja!

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Sendai 2/3

Jatkakaamme tässä postauksessa Sendai-tunnelmissa!

Toisena reissupäivänä olikin sitten vuorossa Tanabata matsurin ensimmäinen virallinen päivä, joten hetihän sitä piti lähteä kävelemään ympäriinsä hieman shoppailemaan ja katselemaan Tanabata-koristeita. Heti majapaikkamme lähellä oli yksi katu, jolta niitä löytyi. Ja näin heti alkuun kuvaspämmivaroitus, koska saatoin ehkä ihan vähän innostua ja ottaa ehkä ihan vähän liikaa kuvia! :D

Tanabata (七夕) on festivaali, joka käsitykseni mukaan (korjatkaa, jos olen väärässä!) pohjautuu taruun, jossa Linnunradan erottamat rakastavaiset Orihime ja Hikoboshi (jotka kuvaavat Vega- ja Altair-tähtiä) saavat kohdata toisensa ainoastaan kerran vuodessa, eli Tanabatan aikaan. Tämän vuoksi Tanabataa kutsutaankin toisinaan tähtijuhlaksi. Osassa Japania Tanabataa juhlitaan jo heinäkuussa, heinäkuun seitsemäs päivä, mutta esimerkiksi Sendaissa sitä vietetään elokuussa.


Sää ei tosin ollut edelleenkään paras mahdollinen, ja osa koristeista näyttikin vähän surullisilta, kun ne oli jouduttu pussittamaan, etteivät ne kastuisi ja menisi pilalle.



Osa koristeista oli sangen mielikuvituksellisia :D

En ole muuten koskaan tainnut ikuistaa tänne japanilaista postilaatikkoa! Tuli siis näitä Sendai-kuvia selatessa vastaan, kun jostain syystä olin näköjään halunnut sendailaisesta postilaatikosta kuvan ottaa, joten laitetaan nyt sitten tämäkin tähän. :D Vasemmalle menee kirjeet ja kortit ja oikealle kaikki muu posti. Tuo etupuolella ja kyljessäkin oleva 〒-merkki tarkoittaa postia: esimerkiksi karttoihin posti on merkitty tuolla merkillä, ja sitä käytetään myös osoitteessa postinumeron edessä.


Aikamme kierrettyämme päätimme mennä syömään paikallista erikoisuutta, gyūtania (牛タン), eli naudan kieltä. Gyū (牛) tarkoittaa siis nautaa/lehmää ja lainasana tan (タン) puolestaan tulee englannin kielen sanasta tongue. Oli kyllä hyvää, vaikkakin maku oli vahvahko.



Gyūtanin jälkeen lähdettiin kiertelemään lisää ja etsimään lisää koristeita! Ja niitähän löytyi muun muassa eräältä katetulta ostoskadulta, tässäpä kuvaspämmiä! Käsitykseni mukaan eri liikkeet valmistavat joka vuosi uudet koristeet, käsityönä. Se, millaisia koristeet tulevat olemaan, on tietty salaisuus aina elokuun kuudenteen päivään asti. Lisää infoa täällä.

Ihmisiä oli muutama. Etualan koristeet ovat Japan Post Bankin ja taemmat puhelinfirma au:n.

Matsuo Bashō- ja teoksensa Oku no hosomichi (Kapea tie pohjoiseen)-aiheisia olivat nämä.

Vegalta Sendai on paikallinen jalkapallojoukkue



Taustalla yksi lemppari karaokepaikoistani Big Echo!

海鮮三崎港! Kaisen misakikō, Tōdai-vuotena vakkarikseni muodostunut liukuhihnasushiketju!




Että semmoista! Oli kyllä aivan upeita koristeita, ja kuvat eivät todellakaan kerro, kuinka valtavia ne olivat! Uudestaan on päästävä! Koristeiden ihmettelyn jälkeen piti käydä muun muassa syömässä vielä iltapalaa ennen kuin palailtiin hostellille.

maanantai 18. maaliskuuta 2019

仙台 – Sendai 5.–7.8.2018 (1/3)

Hups. On vähän vierähtänyt taas aikaa edellisestä postauksesta, kun tässä välissä on kerennyt olla jo joulu ja vuosikin vaihtua ja sitä uutta vuottakin on eletty jo kohta kolme kuukautta. Sain tässä jo kyselyä, että tuleeko blogille jatkoa, joten olkaapas hyvät, tässä sitä tulee! :D Omatase itashimashita! Käännetään kelloja ajassa taaksepäin ja palataan vuoden 2018 elokuuhun.

Tōhoku, Honshūn saaren pohjoisosa, oli ollut aluetta, jossa en ollut vielä ehtinyt käymään, mutta jonne olin jo pitkään halunnut mennä. Elokuun alussa Tōhokun alueella on iso kasa erinäköisiä festivaaleja, kolmena suurimpana niistä Nebuta matsuri Aomorissa (2.–7.8.), Akita kantō matsuri Akitassa (3.–6.8.) ja Sendai Tanabata matsuri Sendaissa (6.–8.8.), ja mieli olisikin tehnyt lähteä kunnon Tōhokun-kierrokselle, mutta valitettavasti aikataulu ei oikein antanut myöden, sillä piti tehdä kaikennäköisiä kurssien loppuesseitä ja tavaroiden pakkaustakin piti suunnitella. No, ensi kerralla sitten! Sen verran sain aikatauluistani kuitenkin nipistettyä elokuun alussa, että päätin ex-tempore parin päivän varoitusajalla kutsua pari kaveriani lähtemään kanssani Sendaihin katsastamaan Sendain Tanabata matsuri, ja niinhän me tehtiin!



Reilun miljoonan asukkaan Sendai (仙台市) sijaitsee Miyagin prefektuurissa (宮城県) ja on kyseisen prefektuurin pääkaupunki. Sinne pääsee Tokiosta kätevästi suoraan sekä Shinkansenilla (nopeimmillaan noin 90 minuutissa) että myös bussilla, mutta me valitsimme aikataulusyistä nopeamman, vaikkakin kalliimman Shinkansenin. Shinkanseneja, joilla pääsee Sendaihin, on muutamankin nimisiä: Aomoriin ja jopa Hakodateen asti menevät Hayabusa (はやぶさ), Hayate (はやて) ja Yamabiko (やまびこ), sekä Akitaan menevä Komachi. Lisäksi Tōhokun suuntaan kulkevat myös Tsubasa (つばさ), joka kääntyy ennen Sendaita Fukushiman kohdalla Yamagatan suuntaan, sekä Tokion ja Kōriyaman väliä kulkeva Nasuno (なすの).

Samoin kuin muinoin mainitsemaani Ōsakan ja Kanazawan väliä suihkivaan Thunderbird-junaan, myös Shinkanseneihin saa lippuja sekä istumapaikalla (指定席, shiteiseki) että ilman (自由席 jiyūseki). Paikattomia lippuja ostaessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että vaikka se on hieman halvempi kuin paikkalippu, kaikissa Shinkanseneissa ei ole ollenkaan vaunuja paikkaliputtomille! Jos kuitenkin käy niin, että vahingossa hyppää Shinkanseniin, jossa ei ole vaunuja paikkaliputtomille, kuten meille kävi, kun hyppäsimme ensimmäiseen Tokion asemalta lähteneeseen Shinkanseniin, pystyimme hyppäämään Uenossa pois, katsoimme seuraavan Shinkansenin, jossa on vaunuja paikkaliputtomille ja menimme siihen. Istumapaikatonta lippua ei siis myydä tiettyyn junaan, vaan esimerkiksi meidän tapauksessa ainoastaan Tokion ja Sendain välille tietylle aikavälille.

Välillä pysähdyttiin Fukushimassa.

Tämäkin Fukushimasta.

Varsinainen Tanabata matsuri pidetään aina elokuun 6.–8. päivä, mutta päivää ennen varsinaisen matsurin alkua pidetään illalla ilotulitus, jonka halusin nähdä, joten matkaan lähdettiin jo 5.8. (toinen kavereistani tuli tosin vasta seuraavana päivänä).  Heti Sendain asemalle saavuttua huomasi matsuritunnelman, kun ympäri asemaa oli jo laitettu näitä valtavia, aivan upeita koristeita!




Sendain asema

Toiseen suuntaan

Sendain perustaja Date Masamune toivotteli tervetulleeksi matsuriin

Käveltiin ympäri ämpäri Sendaita ja eri puolilla kaupunkia oli kaikennäköisiä kojuja ja tapahtumalavoja~ Ja viheriää! Vaikka Sendai on miljoonakaupunki, on siellä yllättävän vihreää, mikä ilahdutti kovasti!




Sendaissa kiertää myös Loople Sendai (るーぷる仙台), bussi, joka tekee kierroksen Sendain tärkeimmissä turistikohteissa. Lisää infoa täällä!

Kiivettiin Sendain linnan raunioille muun muassa katsomaan ilotulituksia, ja matkalla sinne oli myös ihan vihreää~



Ylhäällä Masamune patsasteli

Näkymät oli komiat!

Koko reissun ajan vettä sateli enemmän tai vähemmän, joten vähän nousi hikipisarat otsalle, että pystytäänköhän ilotulitusta edes järjestämään. No, tuli ilta, ja ilotulitus kuitenkin järjestettiin kunnon kaatosateesta huolimatta. Välillä jopa salamat löivät ja ukkonenkin jyrähteli. 









Ilotulituksen loputtua olikin aika lähteä kohti hostellia peseytymään, vaihtamaan kuivaa ylle ja nukkumaan, joten ensimmäinen päivä Sendaissa alkoikin olla paketissa. Seuraavasta päivästä lisää seuraavassa postauksessa!